Todistusvalinnan kautta jaetaan noin 40 % yhteisvalinnan aloituspaikoista. Todistusvalinnassa huomioiduksi tuleminen edellyttää kuulumista ensikertalaisuuskiintiöön sekä suomalaisen ylioppilastutkinnon, EB- tai, IB-tutkinnon tai Suomessa RP tai DIA-tutkinnon suorittamista. Todistusvalinnassa otetaan huomioon ne hakukeväänä kirjoittavat ylioppilaat, joiden tiedot ovat ylioppilasrekisterissä Ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemana ajankohtana.
Käytännössä todistusvalinnassa valituksi tuleminen edellyttää korkeita ylioppilastutkinnon arvosanoja. Todistusvalinnassa hakija voi saada pisteitä enintään viidestä aineesta ilman painotusta olevan taulukon mukaisesti.
Pisteitä taulukossa saa erityisesti pitkästä matematiikasta. Sen sijaan yhteiskuntaopin kirjoittamisesta ei ole niin suurta hyötyä. Taulukko painottaa aineita siis nurinkurisesti siihen nähden, millaisesta substanssiosaamisesta oikeustieteellisessä opiskelussa on todellisuudessa hyötyä.
Yhteiskuntaopin painotuksen puuttumista tiedekunnat selittävät hieman huvittavasti: ”Oikeustieteellisellä alalla pidettiin tärkeänä säilyttää hakijoiden erilaiset taustat ja mahdollisuudet seurata omia kiinnostuksen kohteitaan eikä tämän vuoksi valittu painotettua ainetta.”
Pitkässä matematiikassa opittu kärsivällinen työskentelytapa on kieltämättä avuksi myös oikeustieteellisessä opiskelussa, vaikka matematiikan taitoja opinnoissa ei pääsekään harjoittamaan.
Pistetaulukko
| OIKEUSTIEDE | L | E | M | C | B | A |
| äidinkieli | 33 | 27.5 | 22 | 16.5 | 11 | 5.5 |
| Neljä hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta | ||||||
| biologia | 22.4 | 18.6 | 14.9 | 11.2 | 7.5 | 3.7 |
| filosofia | 20 | 16.7 | 13.3 | 10 | 6.7 | 3.3 |
| fysiikka | 26.5 | 22 | 17.6 | 13.2 | 8.8 | 4.4 |
| historia | 24.5 | 20.4 | 16.3 | 12.2 | 8.2 | 4.1 |
| kemia | 22.4 | 18.6 | 14.9 | 11.2 | 7.5 | 3.7 |
| kieli, pitkä | 28.3 | 23.6 | 18.9 | 14.1 | 9.4 | 4.7 |
| kieli, keskipitkä | 25.1 | 20.9 | 16.8 | 12.6 | 8.4 | 4.2 |
| kieli, lyhyt | 22.6 | 18.9 | 15.1 | 11.3 | 7.5 | 3.8 |
| maantiede | 20 | 16.7 | 13.3 | 10 | 6.7 | 3.3 |
| matematiikka, lyhyt | 28.3 | 23.6 | 18.9 | 14.1 | 9.4 | 4.7 |
| matematiikka, pitkä | 36.1 | 30 | 24 | 18 | 12 | 6 |
| psykologia | 22.4 | 18.6 | 14.9 | 11.2 | 7.5 | 3.7 |
| terveystieto | 17.3 | 14.4 | 11.5 | 8.7 | 5.8 | 2.9 |
| uskonto/elämänkatsomustieto | 24.5 | 20.4 | 16.3 | 12.2 | 8.2 | 4.1 |
| yhteiskuntaoppi | 20 | 16.7 | 13.3 | 10 | 6.7 | 3.3 |
| muut reaaliaineet | 22.4 | 18.6 | 14.9 | 11.2 | 7.5 | 3.7 |
Äidinkieli huomioidaan aina. Jos olet suorittanut kaksi äidinkielen koetta, saat paremmasta pisteitä äidinkielen pisteytyksen mukaisesti ja huonommasta pitkä kielen pisteytyksen mukaisesti. Äidinkieli voi olla suomi, ruotsi, saame tai suomi/ruotsi toisena kielenä.
Kaikista suorittamistasi kielistä voit saada pisteitä niiden laajuuden mukaan. Voit saada siis pisteitä useasta pitkästä kielestä pitkän kielen pisteytyksen mukaisesti.
Matematiikan suhteen pisteytyksessä huomioidaan joko pitkä matematiikka tai lyhyt matematiikka.
Voit tutustua tarkemmin pisteytyksen kriteereihin täältä.
Saamiasi pisteitä verrataan muiden hakijoiden todistuspisteisiin. Mikäli pisteesi riittävät opiskelupaikkaan todistuspistekiintiössä, niin saat tiedon valinnasta muutamaa päivää ennen valintakoetta.
Jos olet kirjoittanut erittäin hyvin, sinun ei periaatteessa tarvitse lukea valintakokeeseen. Ongelma on tietysti se, ettet voi olla täysin varma arvosanoistasi valintakoekirjojen ilmestyessä. Tällaisessa epävarmassa tilanteessa itsensä motivoiminen lukemaan täysillä valintakokeeseen voi olla haastavaa.