Milloin osakassopimus kannattaa tehdä?

1. Osakeyhtiön peruslähtökohdat

Osakeyhtiön ytimen on katsottu muodostuvan perinteisesti viidestä peruslähtökohdasta:

1. Oikeushenkilöllisyys: Osakeyhtiö on omistajistaan erillinen henkilö.
2. Osakkeenomistajien rajoitettu vastuu: Osakkeenomistajien vastuu on rajoitettu heidän sijoittamaansa pääomaan.
3. Pääoman pysyvyys: Sidottua pääomaa ei voi jakaa omistajille. Oma pääoma ei ole osakeyhtiössä vaihtuvaa kuten osuuskunnissa.
4. Omistuksen ja johdon erillisyys: Yhtiön johtaminen voidaan antaa hallituilla riskeillä muille kuin omistajille.
5. Osakkeen vapaa luovutettavuus: Osakkeen saa luovuttaa (esim. myydä) vapaasti ilman muiden osakkaiden tai yhtiön suostumusta.

Nämä lähtökohdat erottavat osakeyhtiön muista yritysmuodoista. Näistä lähtökohdista on myös kirjoitettu osakeyhtiölain olettamasäännökset.

Pienten osakeyhtiöiden kohdalla osakeyhtiön ero muihin yritysmuotoihin on usein pienempi. Erottavat tekijät voivat kaventua oikeushenkilöllisyyteen ja osakkeenomistajien rajoitettuun vastuuseen.

Osakkeenomistajien rajoitettu vastuukaan ei toteudu usein pienissä osakeyhtiöissä täysimääräisesti, koska osakkaat joutuvat usein takamaan yhtiölle otettuja lainoja henkilökohtaisella omaisuudella.

Pääoman pysyvyyden merkitys kaventui viimeistään vuoden 2019 osakepääoman vaatimuksen poistossa. Osakeyhtiö ei ole edellyttänyt ollenkaan sidottua pääomaa uudistuksen jälkeen.

Omistuksen ja johdon erillisyys ei käytännössä toteudu pienissä yhtiöissä, koska osakkaat toimivat yhtiön operatiivisessa johdossa. Osakkaiden rooli ei ole vain toimia passiivisena sijoittajana, vaan tehdä työtä yhtiön eteen.

Osakkaiden antaman henkilökohtaisen työpanoksen ja henkilökohtaisesti antamien lainojen takauksen takia pienyhtiössä syntyy usein tarve rajoittaa myös osakkeen vapaata luovutettavuutta.

Voidaan siis todeta, että useinkaan osakeyhtiön peruslähtökohdat eivät vastaa pienen osakeyhtiön peruslähtökohtia. Tämän ristiriidan ratkaisun takia pienen osakeyhtiön osakkaat tekevät usein osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen räätälöintiä.

2. Pienen osakeyhtiön peruslähtökohdat

Pienen osakeyhtiön peruslähtökohdat voidaan muotoilla toisin kuin osakeyhtiön peruslähtökohdat yleisesti.

1. Oikeushenkilöllisyys: Pienosakeyhtiö on erillinen oikeushenkilö. Sopimukset on tehtävä yhtiön nimiin, tekijänoikeudet on siirrettävä sopimuksella yhtiölle ja yhtiön varallisuus on pidettävä erillään omistajien varallisuudesta.
2. Osakkeenomistajien rajoitettu vastuu ja henkilökohtaiset takaukset: Pienosakeyhtiöt eivät välttämättä saa lainaa ilman ulkopuolisille annettuja henkilökohtaisia takauksia tai muita vakuuksia. Tosiasiassa rajoitettu vastuu ei toteudu usein täysimääräisesti pienyhtiöissä. Rajoitettu vastuu koskee lähinnä tuntemattomien velkojien vaatimuksia esim. vahingonkorvausvelkoja.
3. Ei osakepääomaa: Pienosakeyhtiö voidaan perustaa ilman osakepääomaa.
4. Osakkeenomistajien työntekovelvoite: Osakkaat johtavat yhtiötä ja antavat työpanoksen yhtiöön. Johto saa palkkionsa osin yhtiön arvonnousun kautta. Osakeyhtiössä on kuitenkin muodollisesti erillinen päättävä elin osakkeenomistajille (yhtiökokous) ja yhtiön hallinosta vastaava elin (hallitus).
5. Lunastuslausekkeet rajoittamassa osakkeiden luovutusta: Pienyhtiössä osakkeen luovutusta rajoitetaan usein lunastuslausekkeilla, jotta omistajapiiri pysyisi paremmin kaikkien omistajien kontrollissa.

Mikään ei edellytä pienen osakeyhtiön noudattamaan näitä lähtökohtia. Pienellä yhtiöllä voi olla aivan perustellusti lähtökohtana osakepääoma ja osakkeiden vapaa luovutettavuus.

Tyypillinen pienyhtiö kuitenkin toimii eri lähtökohdista kuin pääomavaltainen kaivosyhtiö. Syy osakeyhtiön perustamiseen ei välttämättä ole ulkopuolisen pääoman haaliminen. Yritystoimintaa voidaan harjoittaa osakeyhtiönä myös muun muassa verotuksellisista tai toiminnan uskottavuuteen liittyvistä syistä.

Tämän mallinnuksen tarkoituksen on vain havainnollistaa, kuinka paljon pienosakeyhtiön osakkaiden intressit voivat poiketa klassisen osakeyhtiön mallista.

Mitä enemmän klassisesta osakeyhtiön mallista halutaan poiketa, sitä suurempi tarve on räätälöidä yhtiölle yhtiöjärjestys ja laatia osakassopimus.

3. Onko osakassopimuksen laatiminen aina järkevää?

Usein yrittäjyysvalmennuksissa neuvotaan yrittäjiä laatimaan osakassopimus yhtiön pelisääntöjen sopimiseksi ja riitojen välttämiseksi. Pelkkä osakassopimuksen olemassaolo ei auta riitojen välttämisessä.

Olennaista on, millainen osakassopimus on sisällöltään ja miten hyvin osakkaat ovat ymmärtäneet ehtojen oikeudelliset vaikutukset eri tilanteissa.

Osakassopimuksen sisällön tulisi vastata yhtiön tarpeita. Toiseen yhtiöön hyvin soveltuva osakassopimus voi olla omiaan aiheuttamaan riitaisuuksia toisessa yhtiössä.

Hyvä osakassopimus on siis enemmän kuin lainmukainen. Siinä sovitaan riittävällä täsmällisyydellä kyseiselle osakeyhtiölle tärkeistä asioista ja varaudutaan muuttuviin olosuhteisiin.

Osakassopimuksen sisällöllinen hyvyys on riippuvainen myös siitä, kenen osakkaan intressistä osakassopimusta katsotaan. Osakassopimus tulisi mieltää enemmän osakkaiden välisen aivoriihen kirjallisena lopputuloksena kuin ulkopuolelta saneltuina juridisina ehtoina.

Riitaisuuksia on omiaan välttämään se, että kaikki osakkaat ymmärtävät ehtojen merkityksen erilaisissa tilanteissa. Ymmärrys vaatii jokaiselta osakkaalta perehtymistä osakassopimuksen laadintaan.

Osakassopimuksen laatiminen muodon vuoksi ei ole puolestaan järkevää. Sopimuksen sisällön tulisi aina heijastaa osakkaiden yhteistä intressiä. Jokaiselle sopimukseen kirjatulle ehdolle tulisi löytyä peruste.

Toisen yhtiön tarpeisiin räätälöidystä osakassopimuksesta on yhtä paljon hyötyä kuin tennistä pelatessa koripallon sääntökirjalla. Vääränlainen osakassopimus ei auta välttämään epäselvyyksiä osakkaiden välillä vaan pikemmin lisää niitä.

4. Sovitaanko asioista jo muuten?

Osakassopimuksen tarpeellisuutta ja sisältöä pohdittaessa tulisi miettiä myös sitä, sovitaanko samoista asioista jo muulla tavalla. Osakassopimuksen ehdot voivat olla päällekkäisiä muun muassa yhtiöjärjestyksen määräysten tai johtajasopimuksen ehtojen kanssa.

Muut sopimukset voivat vaikuttaa osakassopimukseen otettavien ehtojen pätevyyteen. Osakassopimus ei välttämättä ole voimassa siinä muodossa kuin se on kirjattu, jos ehdot ovat ristiriidassa osakkaiden muiden sitoumusten kanssa.

Yhtiössä voidaan tulla toimeen ilman osakassopimusta, jos asioista on sovittu muilla tavoilla. Tietyissä tilanteissa osakassopimus on kuitenkin muita tapoja parempi tapa sopia asioista. Osakassopimuksen käyttämistä yhtiöjärjestyksen sijaan yhtiön sisäisistä asioista sopimiseen puoltaa se, että osakassopimus voidaan sopia salassa pidettäväksi toisin kuin yhtiöjärjestys.

Huomioon on otettava myös muu yhtiön ja osakkaiden väliset sopimukset ja sitoumukset. Esimerkiksi tekijänoikeuksien luovutuksista yhtiöön voidaan sopia osakassopimuksen sijaan työ- ja johtajasopimuksilla. Hallituksen jäseniä puolestaan sitoo liikesalaisuuslain mukainen salassapitovelvollisuus ilman erillistä sopimustakin.

5. Milloin osakassopimus kannattaa laatia?

Osakassopimuksen voi laatia jo ennen osakeyhtiön perustamista, jolloin osakassopimuksessa voidaan sopia myös perustamistoimista. Ennen osakeyhtiön perustamista osakassopimuksen laadintaa puoltaa se, että silloin voidaan varmistaa yhteisymmärrys osakeyhtiön tavoitteista osakkaiden välillä.

Käytännössä osakassopimuksen ehtii hyvin laatimaan vasta yhtiön perustamisen jälkeen. Ensimmäinen osakassopimus laaditaan yleensä ennen liiketoiminnan varsinaista aloittamista.

Osakassopimuksen laatiminen voi tulla ajankohtaiseksi myös, kun yhtiöön otetaan uusi osakas tai yhtiön toiminta muuttuu. Uusi osakas voidaan ottaa mukaan aiempaan osakassopimukseen myös erillisellä liittymissopimuksella.

Mikään ei estä myöskään laatimasta useampia osakassopimuksia. Yhtiön perustajaosakkailla ja uusilla osakkailla voi olla esimerkiksi erilainen osakassopimus.