Oikeustieteellisen aloituspaikat 2024 ja hakijamäärä
Oikeustieteellisen aloituspaikat 2024
Päähaun aloituspaikoista 40 prosenttia jaetaan todistusvalinnan pisteiden perusteella ja 60 prosenttia valintakokeen tuloksen perusteella. Vuonna 2024 aloituspaikkoja päähaussa on Opintopolun mukaan yhteensä 510. Aloituspaikkoja on saman verran kuin vuonna 2023.
Aloituspaikat 2024
| Vaasa | Helsinki | Turku | Joensuu | Rovaniemi | |
|---|---|---|---|---|---|
| Todistusvalinta | 16 | 64 | 48 | 20 | 56 |
| Valintakoevalinta | 24 | 96 | 72 | 30 | 84 |
| Yhteensä | 40 | 160 | 120 | 50 | 140 |
| Vaasa | Helsinki | Turku | Joensuu | Rovaniemi | |
|---|---|---|---|---|---|
| Avoin väylä | 25 | 25 | 20* | 30 | 10 |
Avoimen väylän kautta on yhteensä paikkoja jaossa 110.
| Vaasa | Helsinki | Turku | Joensuu | Rovaniemi | |
|---|---|---|---|---|---|
| Oikeusguru | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 |
Oikeusguru-kilpailun kahdelle parhaalle on varattu yhteensä 2 opiskelupaikkaa.
Kaiken kaikkiaan opiskelupaikkoja oikeustieteelliseen on jaossa vuonna 2024 yhteensä 622. Paikkoja on jaossa 16 vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin paikkoja oli 638. Opiskelupaikan vastaanottavia voi kuitenkin lopulta olla enemmän kuin aloituspaikkoja.
Oikeustieteellisen hakijamäärä 2023
Oikeustieteellisten tiedekuntien suomenkielisiin oikeusnotaarin koulutusohjelmiin haki vuonna 2023 päähaun kautta yhteensä 4 356 ensisijaista hakijaa, ja kaikkia hakijoita oli 5 523. Ensisijaisia hakijoita oli 6,3 % enemmän kuin vuonna 2022. Kaikkien hakijoiden määrä kasvoi 4,66 % vuoteen 2022 verrattuna.
Helsingin yliopisto hakijamäärä (Helsinki, suomi)
Vuonna 2023 ensisijaisia hakijoita oli 2148.
| Hakijoita 2023 | Hakijoita 2022 | Muutos |
| 3576 | 3450 | +3,65 % |
Helsingin yliopisto hakijamäärä (Vaasa, suomi)
Vuonna 2023 ensisijaisia hakijoita oli 138.
| Hakijoita 2023 | Hakijoita 2022 | Muutos |
| 2214 | 1948 | +13,65 % |
Itä-Suomen yliopisto hakijamäärä (Joensuu, suomi)
Vuonna 2023 ensisijaisia hakijoita oli 471.
| Hakijoita 2023 | Hakijoita 2022 | Muutos |
| 2949 | 2791 | +5,66 % |
Turun yliopisto hakijamäärä (Turku, suomi)
Vuonna 2023 ensisijaisia hakijoita oli 1167.
| Hakijoita 2023 | Hakijoita 2022 | Muutos |
| 3729 | 3612 | +3,24 % |
Lapin yliopisto hakijamäärä (Rovaniemi, suomi)
Vuonna 2023 ensisijaisia hakijoita oli 432.
| Hakijoita 2023 | Hakijoita 2022 | Muutos |
| 3024 | 2888 | +4,7 % |
Oikeustieteellisen hakijamäärä 2022
Oikeustieteellisten tiedekuntien suomenkielisiin oikeusnotaarin koulutusohjelmiin haki vuonna 2022 päähaun kautta yhteensä 4 098 ensisijaista hakijaa, ja kaikkia hakijoita oli 5 277. Ensisijaisia hakijoita oli 13,27 % vähemmän kuin vuonna 2021. Kaikkien hakijoiden määrä laski puolestaan 11,36 % vuoteen 2021 verrattuna.
Helsingin yliopisto hakijamäärä (Helsinki, suomi)
Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 2124.
| Hakijoita 2022 | Hakijoita 2021 | Muutos |
| 3450 | 3916 | -11,90 % |
Helsingin yliopisto hakijamäärä (Vaasa, suomi)
Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 108.
| Hakijoita 2022 | Hakijoita 2021 | Muutos |
| 1948 | 2028 | -3,90 % |
Itä-Suomen yliopisto hakijamäärä (Joensuu, suomi)
Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 390.
| Hakijoita 2022 | Hakijoita 2021 | Muutos |
| 2791 | 3234 | -13,70 % |
Turun yliopisto hakijamäärä (Turku, suomi)
Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 1095.
| Hakijoita 2022 | Hakijoita 2021 | Muutos |
| 3612 | 4080 | -12,96 % |
Lapin yliopisto hakijamäärä (Rovaniemi, suomi)
Vuonna 2022 ensisijaisia hakijoita oli 378.
| Hakijoita 2022 | Hakijoita 2021 | Muutos |
| 2888 | 3578 | -19,28 % |
Oikeustieteellisen hakijamäärä 2021
Oikeustieteellisten tiedekuntien suomenkielisiin oikeusnotaarin koulutusohjelmiin haki vuonna 2021 päähaun kautta yhteensä 4 725 ensisijaista hakijaa, ja kaikkia hakijoita oli 5953. Päähaun lisäksi oikeusnotaarin koulutusohjelmiin haettiin avoimen väylän ja Oikeusguru-kilpailun kautta.
Päähaun aloituspaikoista 40 prosenttia jaetaan todistusvalinnan pisteiden perusteella ja 60 prosenttia valintakokeen tuloksen perusteella. Vuonna 2021 aloituspaikkoja päähaussa oli yhteensä 567. Aloituspaikkoja todistuksella hakeville oli varattu 226 ja valintakokeen kautta hakeville 341.
Valintakokeessa toisen vaiheen tarkastukseen oli varattu paikka 1023 hakijan vastaukselle. Toisen vaiheen tarkastuksesta tuli saada vähintään puolet pisteistä. Jos kirjallista tehtävistä sai vähintään puolet pisteistä, laskettiin tämän jälkeen ensimmäisen vaiheen ja toisen vaiheen pisteet yhteen. Tämän yhteispistemäärän perusteella opiskelupaikat jaettiin hakutoivejärjestyksessä.
Jos kirjallisista tehtävistä ei saanut vähintään puolia pisteitä, ei tullut valituksi, vaikka sai enemmän yhteispisteitä kuin valituksi tulleet. Yhteispisteiden lisäksi myös ensikertalaisuuskiintiö voi vaikuttaa joidenkin hakijoiden kohdalla valintaan. Valituista 75 prosentin tulee olla ensikertalaisia. Käytännössä ensikertalaisia on jo lähtökohtaisesti valtaosa hakijoista, joten ensikertalaisuuskiintiön merkitys kokonaisuudessa on pieni.
Oikaisuvaatimusten takia valittujen opiskelijoiden todellinen määrä on korkeampi kuin aloituspaikkojen määrä. Vuonna 2021 opiskelupaikan vastaanotti oikeustieteellisien tiedekuntien suomenkielisiin oikeusnotaarin koulutusohjelmiin 579 tulevaa opiskelijaa.
Oikeustieteellisen sisäänpääsyprosentin laskeminen ei ole aivan yksinkertaista, koska prosentin voi laskea monesta eri luvusta. Mielenkiitoista on tietysti laskea sisäänpääsyprosentti valintakokeen kautta hakeville. Tällöin hakijoiden kokonaismäärästä on vähennettävä todistuksen kautta valitut. Tätä lukua verrataan oikeustieteellisessä opiskelupaikan vastaanottaneiden määrään, josta on vähennetty todistuksen perusteella valitut.
Kaikista hakijoista pääsee sisään valintakokeen kautta 353/5727 ≈ 6,2 %.
Hakijatilastot oikeustieteelliseen
Hakijatilastoja tulkittaessa kannattaa huomioida, että kaikki oikeustieteelliseen hakijat eivät ole hakemassa ensisijaisesti oikeustieteelliseen. Oikeustieteelliseen voidaan hakea opiskelemaan esimerkiksi sen takia, että työttömyystuet säilyvät, vaikka todellisuudessa hakijalla ei ole aikomustakaan lukea valintakokeisiin.
Aloituspaikkoja yliopistoissa on vähemmän kuin opintonsa aloittavia, koska todelliseen paikkamäärään vaikuttavat oikaisuvaatimukset sekä erilaiset hakuprosessissa tapahtuneet virheet.
Vuonna 2020 aloituspaikkojen määrää kasvatettiin kesken hakuprosessin. Valituksi tuli huomattavasti aloituspaikkoja enemmän hakijoita siitä syystä, että valintakokeen tarkastuksessa oli käytetty monivalinnoissa virheellistä sapluunaa (ns. Excel-moka). Virhe oikaistiin siten, että virheellisen tarkastuksen perusteella valitut saivat pitää paikkansa ja oikean sapluunan perusteella valituksi tulevat saivat virheen oikaisun jälkeen paikan.
| Kaikki hakijat | Ensisijaiset hakijat | Kaikki aloituspaikat | Opiskelupaikan vastaanottaneet | |
|---|---|---|---|---|
| 2023 | 5523 | 4356 | 510 | |
| 2022 | 5277 | 4098 | 522 | 528 |
| 2021 | 5952 | 4725 | 567 | 579 |
| 2020 | 6405 | 5235 | 519 | 618 |
| 2019 | 6027 | 5256 | 523 | 537 |
| 2018 | 5745 | 5016 | 519 | 540 |
| 2017 | 5505 | 4686 | 536 | 546 |
Todistusvalinta ja valintakoevalinta
Todistusvalinta otettiin oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa käyttöön vuonna 2019, jolloin yhteispisteistä luovuttiin. Vuoteen 2018 oli käytössä yhteispistekiintiö ja koepistekiintiö. Yhteispistekiintiössä huomioitiin sekä todistuksesta saatavat pisteet että valintakokeen pisteet. Lisäksi oli erillinen koepistekiintiö.
Valintatavan muutoksen takia eri vuosien tilastoja ei pysty suoraan vertailemaan. Hakutavan muutoksessa suurin häviäjä on hakija, joka ei ole kirjoittanut L:n tai E:n arvosanoilla paljon pisteitä tuottavia aineita. Lisäksi esimerkiksi yhteiskuntaopin L:n painoarvo on vähentynyt. Yksittäisistä aineista voi riittää M, mutta käytännössä M:n papereista ei ole mitään hyötyä nykyisessä valintatavassa.
Hakutavan muutoksen hyötyjä on hyvillä arvosanoilla ylioppilastutkinnon suorittanut hakija. Tieto todistusvalinnalla valituista tulee kuitenkin vasta muutamia päiviä ennen valintakoetta, joten E:n tuntumaan kirjoittaneen kannattaa valmistautua lähtökohtaisesti valintakokeeseen.
Vuonna 2019 todistusvalinnan osuus oli noin 20 % aloituspaikoista. Vuosina 2020–2022 todistusvalinnan osuus on noin 40 % aloituspaikoista.
| Todistusvalinta / paikat | Todistusvalinta / % | Valintakoevalinta / paikat | Valintakoevalinta / valitut | |
|---|---|---|---|---|
| 2023 | 204 | 40 % | 306 | 231** |
| 2022 | 208 | 40 % | 314 | 320 |
| 2021 | 226 | 40 % | 341 | 353 |
| 2020 | 207 | 40 % | 312 | 411 |
| 2019 | 110 | 20 % | 413 | 427 |
| 2018 | 0 | 0 | 519* | 540 |
| 2017 | 0 | 0 | 536* | 546 |
**Alustava.
Sisäänpääsyprosentti oikeustieteelliseen
Sisäänpääsyprosentin laskeminen oikeustieteelliseen ei ole kovin yksinkertaista, jos sisäänpääsyprosentin perusteella halutaan selvittää todennäköisyyttä päästä sisään oikeustieteelliseen.
Oikeustieteelliseen hakee vuosittain tuhansia haamuhakijoita, jotka aiheuttavat tilastollista harhaa sisäänpääsyprosenttiin. Valintakokeeseen osallistuu valtaosa hakijoista, mutta tuhansia hakijoita tippuu pois ennen valintakoetta. Osa hakijoista hakee oikeustieteelliseen toissijaisena vaihtoehtona.
Seuraavassa taulukossa on käytetty kaikkia hakijoita ja paikkansa vastaanottaneita hakijoita. Sisäänpääsyprosenttia ei ole laskettu teoreettisten aloituspaikkojen perusteella.
Sisäänpääsyprosentti kaikki hakijat: Sisäänpääsyprosentti on laskettu vertaamalla kaikkia opiskelupaikan oikeustieteellisen päähaun kautta vastaanottaneita hakijoita sekä kaikkia oikeustieteelliseen hakeneita.
Sisäänpääsyprosentti valintakokeen kautta: Sisäänpääsyprosentti on laskettu vertaamalla kaikkia opiskelupaikan oikeustieteellisen valintakokeen kautta vastaanottaneita hakijoita sekä kaikkia oikeustieteelliseen hakeneita lukuun ottamatta todistusvalinnan kautta hyväksyttyjä.
Teoreettinen sisäänpääsyprosentti: Sisäänpääsyprosentti on laskettu vertaamalla valintakokeeseen varattuja aloituspaikkoja sekä kaikkia oikeustieteelliseen hakeneita lukuun ottamatta todistusvalinnan kautta hyväksyttyjä.
| Sisäänpääsyprosentti valintakokeen kautta | Sisäänpääsyprosentti kaikki hakijat | Teoreettinen sisäänpääsyprosentti (valintakoe) | |
|---|---|---|---|
| 2023 | 4,34 %* (alustava) | 7,9 %* (alustava) | 5,8 % |
| 2022 | 6,3 % | 10 % | 6,2 % |
| 2021 | 6,2 % | 9,7 % | 6,0 % |
| 2020 | 6,6 % | 9,6 % | 5,0 % |
| 2019 | 7,2 % | 8,9 % | 7,0 % |
| 2018 | – | 9,4 % | – |
| 2017 | – | 9,9 % | – |
Kaikki hakijat eivät osallistu pääsykokeisiin, joten tosissaan hakemalla todennäköisyys päästä sisään oikeustieteelliseen valintakokeen kautta on suurempi. Tosissaan olevien hakijoiden selvittäminen onnistuu parhaiten vertaamalla valintakokeeseen osallistuneita sekä valintakokeen kautta valittuja.
Vuonna 2020 valintakokeeseen osallistui 4506 hakijaa. Valintakokeen kautta valittiin lopulta 411 hakijaa. Näin laskettuna valintakokeen kautta hakevien sisäänpääsyprosentti nouseekin jo 9,1 %:iin. Kaikista hakijoista noin 65–75 prosenttia osallistuu kokeeseen. Näistäkin hakijoista osa on sellaisia, jotka käyvät vain katselemassa koetta.
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sisäänpääsyprosentti valintakokeen kautta (ensisijaiset hakijat) | 11,7 %* | 10,8 %* | 8,3 % | 8,2 % | 7,8 % | 7,0 % |
Kaikki hakijat sisältävät hakijat, jotka ovat hakeneet ainakin yhteen suomenkieliseen oikeusnotaarin koulutusohjelmaan.
Ensisijainen hakija tarkoittaa hakijaa, jonka ensimmäinen hakutoive on ollut jokin suomenkielinen oikeusnotaarin koulutusohjelma.
Ensikertalainen hakija tarkoittaa hakijaa, joka ei ole aikaisemmin suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eikä vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa tai on ottanut opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa. (Yliopistolaki 36 b § 1 momentti.)