Oikeustieteellisen essee ja vastaustekniikka kokeessa

Oikeustieteellisen valintakokeessa ja tenteissä esseevastaukset ovat ytimekkäitä ja täsmällisiä vastauksia tehtävänantoon. Oikeustieteellisen koevastauksen eroja reaaliaineiden esseeisiin käydään läpi tarkemmin luennolla.

Tehtävänanto

Tehtävänanto esseetehtävissä voi olla karun yksinkertainen. Suppeimmillaan kyse voi olla vain yhdestä termistä ilman laajempaa ohjeistusta. Toisinaan tehtävänanto on esitetty kysymyksen muodossa.

Tehtävänantona voi olla suoraan jokin kirjan väliotsikoista, jolloin vastauksen tulee sisältää otsikon alla käsiteltyjä olennaisia asioita. Toisinaan samaa aihetta on voitu käsitellä laajemmin valintakoekirjoissa. Tällöin vastauksen palaset on osattava poimia eri osista kirjaa tai kirjoja.

Soveltavimmissa esseissä tehtävänanto voi olla laajempi analysointitehtävä, johon voi liittyä kokeessa jaettavaa aineistoa. Tällaisissa tehtävissä vaaditaan muistamisen lisäksi kykyä soveltaa tietoa.

Erilaiset soveltavat esseetehtävät ovat olleet viime vuosina trendinä valintakokeessa. Soveltavien tehtävien vastaustekniikoiden haltuunotto vaatii paljon harjoittelua jo ennen valintakoetta. Itseensä kannattaa haastaa aineistopohjaisilla tehtävillä jo ennen valintakoekirjojen ilmestymistä.

Varmista, että ymmärrät tehtävänannon

Yksinkertainen kysymys tai termi ei aina tarkoita, että tehtävä olisi helppo. Valintakokeessa suositaan helposti toisiinsa sekaantuvia aiheita, koska tällaisiin sumutuksiin lankeaa niin moni hakija.

Helpoltakin vaikuttavan termin tai kysymyksen kohdalla, kannattaa uhrata hetki aikaa sen miettimiseen, mitä tehtävänannolla tarkoitetaan. Ensimmäinen intuitio ei nimittäin aina pidä kutiinsa.

Samankaltaiset käsitteet on helppo sekoittaa toisiinsa paineen alla. Kysymys vuoden 2014 valintakokeesta havainnollistaa tätä oivallisesti.

Tehtävänanto: “Hallinnollinen sääntely hallinnon toimintamuotona”

Valintakoekirjassa oli kappale 4, jonka otsikko oli ”Hallinnon toimintamuodot”. Tämän otsikon alla oli alaotsikko ”Hallinnollinen sääntely” (Ida Koivisto: Johdatus hyvään hallintoon, sivu 58). Vastaukseen piti siis kirjoittaa olennaiset asiat, jotka oli käsitelty tämän alaotsikon alla. Näinkin yksinkertaisesta tehtävästä teki kuitenkin hämäävän se, että hallinnollisen sääntelyn pystyi sekoittamaan sääntöjen antamiseen.

Vastauksen suunnittelu

Ennen vastaamista vastaus kannattaa hahmotella suttupaperille tai vastauslomakkeeseen. Idea ei ole kirjoittaa vastausta kokonaan suunnitelmaan, vaan tyhjentää päästä keskeisimmät ajatukset ennen kuin keskittyy itse vastauksen kirjoittamiseen. Hahmotelman voi tehdä esimerkiksi ajatuskarttana tai ranskalaisilla viivoilla.

Hahmotteluvaiheessa ajatukset voi tyhjentää siinä järjestyksessä kuin ne tulevat mieleen. Mieleen tulevia asioita ei tarvitse pyrkiä rajaamaan. Hahmottelun lopuksi voit päättää, mitkä asiat kannattaa ottaa vastaukseen mukaan.

Aikaa hahmotteluun ei voi käyttää kovin paljoa, koska itse kirjoittamiseen menee aikaa. Jos kirjoittamisen aikana päähän tulee ajatuksia, ne voi tyhjentää suunnittelupaperille. Vastauksen suunnittelun tarkoitus on, ettet kadota ajatuksiasi päästäsi ja pystyt järjestämään johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi.