Osakeyhtiön osakkaan kuolemaan varautuminen

1. Lähtökohtana lakisääteinen perimysjärjestys

Jos osakkaan kuolemaan ei ole varauduttu juridisin keinoin, määräytyy yhtiön osakkeiden periytyminen lakisääteisen perimysjärjestyksen perusteella. Perimysjärjestyksestä säädetään perintökaaressa.

1.1. Lapset ovat perimysjärjestyksessä ensimmäisiä

Perimysjärjestyksessä ensimmäisenä ovat perittävän lapset. Jos lapsi ei ole elossa, niin lapsen sijaan tulee tämän lapset eli perittävän lapsenlapset. Perittävän jälkeläisiä ja muita lapsia kutsutaan rintaperillisiksi.

Lapsia ei voi täysin sivuuttaa perinnönjaossa edes testamentilla, sillä perittävän lapsilla on aina oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet perinnön arvosta (perintökaari 7 luku 1 §).

Mikäli lapsi on alaikäinen, lapsen omaisuuden hoitoon sovelletaan holhoustoimesta annettua lakia.

Etukäteen on syytä pohtia, onko osakkaiden lasten tuleminen mukaan yhtiöön tavoiteltava lopputulos. Joissain tilanteissa tällainen lopputulos voi olla päämäärä, mutta joissakin yhtiöissä osakkuuden periytyminen voi olla yhtiön kannalta epätarkoituksenmukainen ratkaisu.

1.2. Leski on perimysjärjestyksessä toisena

Jos perittävä osakas on naimisissa, mutta hänellä ei ole lapsia, perintö menee lähtökohtaisesti hänen puolisolleen eli leskelle. Lesken voi sivuuttaa kuitenkin avioehdolla ja testamentilla täysin.

Jos yhtiölle on tiedossa jatkaja, voi yhtiön osakkeet testamentata suoraan jatkajalle. Toisaalta tarkoituksenmukainen ratkaisu voi olla, että leski jatkaa osakkaana tai muut osakkaat lunastavat lesken ulos yhtiöstä.

1.3. Vanhemmat perivät lapsettoman ja naimattoman

Mikäli perittävällä osakkaalla ei ole aviopuolisoa tai rintaperillisiä, perimysjärjestyksessä seuraavana ovat perittävän vanhemmat. Mikäli vanhempi ei ole elossa, sijaan tulevat hänen lapsensa eli perittävän sisarukset. Kuolleen sisaruksen sijaan tulevat puolestaan sisaruksen jälkeläiset.

Tämän jälkeen perimysjärjestyksessä ovat isovanhemmat. Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. Tällöin on kyse perittävän tädistä ja sedistä.

Laissa on tarkemmin määritelty perintöön oikeutetut sukulaiset muun muassa puolisisarusten osalta. Muut kuin laissa mainitut sukulaiset eivät ole oikeutettu perintöön. Serkut tai sitä kauemmat sukulaiset eivät peri.

1.4. Ei lakisääteisiä perillisiä

Jollei perillistä ole, menee perintö valtiolle. Valtio voi kuitenkin luovuttaa perinnön tietyin edellytyksin perillisen läheiselle (perintökaari 5 luku 1–2 §).

Testamentilla osakkeet voi tällaisessakin tilanteessa ohjata halutulle taholle, jolla on intressi jatkaa yhtiön toimintaa.

2. Testamentilla voi poiketa lakisääteisestä perimysjärjestyksestä

Testamentilla on mahdollista poiketa lakisääteisestä perimysjärjestyksestä siltä osin, kun rintaperillisten lakiosasta ei muuta seuraa. Käytännössä testamentilla voi hallita puolta omaisuudesta, mikäli perittävällä on rintaperillisiä.

Perittävä voi ilmaista viimeisen tahtonsa testamentilla, jota pääsääntöisesti koskevat seuraavat vaatimukset:

• kirjallinen muoto
• vähintään kaksi esteetöntä ja täysivaltaista todistajaa yhtäaikaisesti läsnä
• todistajien ammatit, asuinpaikkakunnat ja todistuspaikka on merkitty testamenttiin
• testamentin tekijän allekirjoitus

Lakiosan lisäksi lesken avio-oikeus voi vaikuttaa siihen, mistä osuudesta omaisuudesta testamentin tekijä voi vapaasti määrätä. Leski saa lähtökohtaisesti puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Avioehdolla voidaan määrätä, ettei kaikki puolisoiden omaisuus ole avio-oikeuden alaista. Mahdollisuus on sulkea joko kokonaan pois avio-oikeus tai rajoitetusti koskien muun muassa tietyn yhtiön osakkeita.

2.1. Yrittäjän testamentin laadinta

Testamentin laadinnassa on kaksi tapaa määrätä omaisuudestaan kuoleman jälkeen.

1. Yleistestamentti. Testamentin tekijä määrää tällöin koko omaisuudesta, murto-osan omaisuudesta tai kaikesta muusta kuin eritellystä omaisuudesta.
2. Erityistestamentti eli legaatti. Testamentin tekijä määrää tällöin tiettyjä omaisuuseriä legaatin saajalle. Tällainen omaisuuserä voi olla osakeyhtiön osakkeet.

Testamentissa voi yhdistää yleistestamentin ja erityistestamentin määräyksiä. Tällöin ensin määritellään omaisuuserät, jotka perii legaatin saaja. Tämän jälkeen todetaan, että kaikki muu omaisuus jaetaan tasan määriteltyjen henkilöiden kanssa.

3. Kuolinpesä osakeyhtiön osakkaana

Kuolinpesästä voi tulla osakeyhtiön osakas, kun yhtiön osakas kuolee. Kuolinpesä on usein monijäseninen kaikkien kuolinpesän osakkaiden yhteishallinto.

Kuolinpesä voi olla osakkaana varsin lyhyen ajan, mutta toisinaan kuolinpesä voidaan jättää jakamatta. Monijäsenisestä kuolinpesästä voikin tulla yksi osakas osakeyhtiöön pitkäksikin ajaksi.

Kuolinpesän omaisuus voidaan jakaa sen osakkaiden kesken sopimusjaolla, jolloin kuolinpesän osakkaat voivat päättää, ketkä saavat yhtiön osakkaat. Lähtökohta on, että kaikki kuolinpesän osakkaat saavat yhtä suuren osuuden kutakin omaisuuslajia. Tätä lähtökohtaa sovelletaan erityisesti riitaisissa perinnönjaoissa.

Osakeyhtiön osakas omistaa yleensä useita osakkeita, jolloin osakkeet on helppo jakaa perillisten kesken. Tällöin osakeyhtiön omistus sirpaloituu, mikä voi olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.

4. Yhtiön ja perheen edun ristiriidat

Osakkaan kuolemaan varautumisessa on huomioitava kaksin toisistaan poikkeavaa intressiä. Yhtiön ja osakkaan perheen etu täytyy sovittaa yhteen.

Tähän yhteen sovittamiseen vaikuttaa se, miten paljon osakkaan perhe on mukana yritystoiminnassa. Perheyrityksissä on luontevaa, että omistus pysyy perhepiirissä. Tällöin yhtiön ja perheen edun välillä ei ole yleensä merkittävää ristiriita.

Toisentyyppinen tilanne on käsillä silloin, kun yhtiön omistus on jaettu eri tavoin yhtiössä työskentelevien perheen ulkopuolisten osakkaiden kesken. Tällöin osakkuuden perusta on kukin osakkaan ammattitaidossa ja asiantuntemuksessa. Osakkaat täydentävät tällöin ammattimaisista lähtökohdista toisiaan.

Toisten osakkaiden näkökulmasta yhtiön osakkuuden siirtyminen yhdeltä yhtiön eteen työskentelevältä osakkaalta monijäseniselle kuolinpesälle voi olla epätoivottava lopputulos. Alaikäisten perillisten edunvalvonta voi erityisesti hankaloittaa yhtiön kannalta tärkeiden päätösten viemistä eteenpäin.

Perillisillä ei ole välttämättä riittävää ammattitaitoa ja asiantuntemusta työskennellä yhtiön eteen. Tällöin kuolinpesästä voi tulla vapaamatkustaja osakeyhtiöön.

Kuolinpesän osakkaiden kannaltakaan yhtiön heille suhteellisen tuntemattoman yhtiön osakkuus voi muodostua enemmän taakaksi kuin siunaukseksi, koska osakkuutta seuraa velvollisuus tehdä yhtiötä koskevia päätöksiä ja kantaa niistä vastuuta.

Jos yhtiö vielä arvotetaan verotuksessa arvokkaaksi, tarvitsee perilliset rahaa perintöverojen maksuun. Kuolinpesän intressissä voikin olla saada mieluummin suoraan riihikuivaa rahaa.

5. Lunastuslauseke

Lunastuslauseke on usein käyttökelpoinen ratkaisu tilanteisiin, joissa kuolinpesää ei ole haluta osakkaaksi. Lunastuslausekkeella voidaan määrätä, että osakkailla, yhtiöllä tai muulla taholla on oikeus lunastaa kuolleen osakkaan osakkeet. Toisaalta on mahdollisuus asettaa myös velvollisuus osakkaille tai yhtiölle lunastaa osakkeet kuolinpesältä.

5.1. Lunastushinta

Lunastuslauseketta käytettäessä on yleensä sopia jo etukäteen siitä, miten lunastushinta määräytyy kuoleman tapauksissa. Yleensä osakassopimuksessa määritellään lunastushinnan määräytymisperusteet enemmin kuin määritellään kiinteä hinta.

Sopimuksessa kiinteästi määritelty hinta ei ota huomioon yhtiön mahdollista tulevaa arvonnousua tai -laskua. Joissakin erityisissä tilanteissa kiinteää lunastushintaa on mahdollista käyttää.

Lunastushinnan määrittelyssä käytetään usein

• käypää hintaa,
• parhaan tarjouksen mukaista hintaa,
• matemaattisesti laskettua hintaa viimeisimmän tilinpäätöksen perusteella.

On hyvin tyypillistä, että lunastushinnan määräytymisperusteet vaihtelevat sen mukaan, millaisessa tilanteessa luovutus tapahtuu. Kuolemantapauksissa laskentaperuste voi olla eri kuin tyypillisissä huono lähtijä (bad leaver) -tilanteissa.

6. Perillisestä osakassopimuksen osapuoli

Perillinen voidaan ottaa myös osakassopimuksen osapuoleksi. Perillisen on erikseen sitouduttava osakassopimukseen, koska osakassopimus sitoo vain sen osapuolia. Sitoutuminen voidaan tehdä erillisellä osakassopimukseen liittymisen sopimuksena.

6.1. Sukupolvenvaihdoshuojennus

Sukupolvenvaihdostilanteessa on syytä selvittää, onko perillinen oikeutettu sukupolvenvaihdoshuojennukseen.

Huojennusta on perillisen itse oma-aloitteisesti vaadittava Verohallinnolle tehtävällä pyynnöllä. Se on tehtävä viimeistään ennen verotuksen toimittamista. Luonteva hetki tehdä pyyntö on perunkirjoituksen yhteydessä.

Huojennusta vaadittaessa on sitouduttava jatkamaan yritystoimintaa vähintään viisi vuotta perintö- tai lahjaverotuksen toimittamispäivästä. Muussa tapauksessa verovelvollisen maksettavaksi pannaan tämän pykälän nojalla maksuunpanematta jätetty vero korotettuna 20 prosentilla (perintö- ja lahjaverolaki 55 §).

7. Sitooko osakassopimus kuolinpesää yrittäjän kuoleman jälkeen?

Osakassopimuksen sitovuutta suhteessa kuolinpesään tarkastellaan lauseke kerrallaan. Selvää on, että kaikki lausekkeet eivät voi sitoa kuolinpesää.

Tällaisia varmasti sitomattomia lausekkeita on sellaiset, jotka edellyttävät henkilökohtaista suoritusta. Työskentelyvelvoite yhtiössä on tällainen lauseke, joka ei velvoita kuolinpesää.

Sen sijaan henkilöstä riippumattomatta lausekkeet eivät lakkaa olemasta voimassa. Kuolinpesää ei voida pitää täysin sopimuksen ulkopuolisena henkilönä, vaikka kuolinpesä ei olekaan täysimääräisesti sopimuksen osapuoli.

Osakassopimukseen otettu lunastuslauseke sitoo siis kuolinpesää, vaikka kuolinpesän osakkaat eivät ole nimenomaisesti sitoutuneet osakassopimukseen. Jos kuolinpesä ei noudata lunastuslauseketta, voi osakassopimuksen osapuolet turvautua sopimussanktioihin tai yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeeseen.

8. Muut keinot varautua osakkaan kuolemaan

8.1. Henkivakuutus

Osakas voi parantaa yhtiön toimintaedellytyksiä ottamalla henkivakuutuksen. Henkivakuutuksessa edunsaajaksi on mahdollista määrittää esimerkiksi omaiset tai yhtiö.

8.2. Sukupolvenvaihdoksen aloittaminen lahjoilla

Sukupolvenvaihdosta kannattaa yleensä jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle, jolloin saa parhaimmat verotukselliset hyödyt. Samoin taitotieto on mahdollista siirtää yhtiössä jatkajalle.

8.3. Edunvalvontavaltakirja

Edunvalvontavaltakirja voi pitää yhtiön toimintakykyisenä siinä tilanteessa, ettei osakas tai kuolinpesä pysty päättämään asioista. Tällainen tilanne voi tulla vastaan osakkaan menettäessä toimintakykynsä sairauden uuvuttamana tai kun osakas kuolee ja katoaa.