Hakuopas oikeustieteelliseen 2024
Oikeustieteelliseen hakeminen ei ole itsessään vaikeaa, mutta riittävän hyvin tiukkaan valintaprosessiin valmistautuminen ei ole aivan helppoa. Tämän Oikistreenin tarjoaman hakuoppaan tarkoituksena on johdattaa sinut tekemään onnistuneita valintoja hakuprosessissa.
Milloin oikeustieteen valintakoe järjestetään? Oikeustieteen valintakoe 2024 järjestetään torstaina 23.5.2024 klo 14–18. Koe on digitaalinen ja valvottu. Koetta varten tarvitset kannettavan tietokoneen. Koe suoritetaan yliopiston tiloissa sillä paikkakunnalla, jonka valitset hakulomakkeessa.
Milloin oikeustieteellisen pääsykoekirjat ilmestyivät? Valintakoekirjat 2024 julkaistiin 2024 23.4. klo 12.00.
Miten pitkä on oikeustieteellisen valintakokeen lukuaika? Oikeustieteelliseen valintakokeen lukuaika on noin kuukausi. Vuosina 2021–2022 lukuaika on ollut 32 päivää. Vuonna 2023 lukuaikaa lyhennettiin 29 päivään.
Miten päästä oikikseen? Oikeustieteelliseen pääsee valintakokeen kautta nöyrällä asenteella ja huolellisella valmistautumisella. Vaihtoehtoisia tapoja ovat hyvät tulokset kirjoituksista, avoimen yliopiston opinnot tai Oikeusguru-kilpailu.
Milloin oikeustieteellisen tulokset tulevat? Todistusvalinnan tulokset tulevat viimeistään 27.5.2024 Oma Opintopolku -palveluun. Käytännössä tulokset tulevat jo ennen valintakoetta, joten valintakokeeseen todistusvalinnalla hyväksyttyjen ei tarvitse osallistua. Valintakokeen tulokset julkaistaan viimeistään 4.7.2024. Yleensä tieto tuloksista tulee jo muutamaa päivää aiemmin.
Milloin valmennuskurssille kannattaa ilmoittautua? Jo ennen valintakoekirjallisuuden ilmestymistä on hyödyllistä harjoitella luku- ja vastaustekniikkaa.
Sisältö
1. Eri hakuvaihtoehdot oikeustieteelliseen
Oikeustieteelliseen voi päästä opiskelemaan montaa reittiä, mutta valtaosa opiskelupaikoista jaetaan todistusvalinnan ja valintakokeen kautta. Nämä hakuvaihtoehdot muodostavat päähaun oikeustieteelliseen.
Vaihtoehtoisesti opiskelupaikan oikeustieteellisessä voi saada voittona lukiossa järjestettävässä Oikeusguru-kilpailusta tai avoimen väylän kautta suorittamalla riittävällä arvosanalla avoimen yliopiston opintoja.
Yksi reitti oikeustieteelliseen kulkee vielä siirtohaun kautta. Itä-Suomen yliopistossa on sisäinen siirtohaku julkisoikeuden hallintotieteiden tutkinnosta oikeustieteen tutkintoon 100 opintopisteen jälkeen. Lisäksi ulkomaisella oikeusnotaarin tutkintoa vastaavalla tutkinnolla voi saada opiskelupaikan suomalaisen yliopiston oikeustieteen maisterin tutkintoon tähtäävästä koulutusohjelmasta.
1. Oikeusguru-kilpailu lukiossa
Jos opiskelet nyt lukiossa, niin ensimmäinen tilaisuus ansaita opiskelupaikka oikeustieteellisessä on osallistua Oikeusguru-kilpailuun. Kilpailuun voi osallistua vain sellaisessa lukiossa, joka on mukana Oikeusguru-kilpailussa. Kaksi parasta osallistujaa saa paikan Lapin yliopistosta tai Itä-Suomen yliopistosta. Voittaja saa valita ensin, kumman opiskelupaikoista haluaa. Tämän jälkeen paikan voi lunastaa erityishaun kautta sinä keväänä, kun saat kirjoitukset päätökseen.
2. Päähaku oikeustieteelliseen – Oikeustieteellisen alan yhteisvalinta
Oikeustieteellisen alan yhteisvalinta eli päähaku jakautuu todistusvalintaan ja valintakoevalintaan. Voit hakea samoilla valintakriteereillä kaikkiin suomenkielisiin oikeustieteellisiin tiedekuntiin.
Päähakuun osallistuessasi voit tulla valituksi automaattisesti kummankin valintatavan kautta, jos täytät valintakriteerit. Todistusvalinnan edellytyksenä on kuuluminen ensikertalaiskiintiöön ja ylioppilastutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon (IB-, EB-, tai Suomessa suoritetun DIA-ylioppilastutkinnon) suorittaminen.
Mikäli todistuspisteesi riittävät opiskelupaikkaan, saat juuri ennen valintakoetta tiedon, että olet tullut valituksi todistushaun kautta. Jos tulet valituksi todistusvalinnassa, sinun ei tarvitse osallistua valintakokeeseen.
Jos et tule hyväksytyksi todistusvalinnan kautta, voit tulla valituksi valintakokeen kautta. Valintakokeen kautta valittaessa ylioppilastutkinnon arvosanoilla ei ole merkitystä. Paikat jaetaan valintakokeen arvostelukriteerien mukaisesti.
Melko monimutkaisen kriteeristön takia valinta ei perustu nykyään suoraan valintakokeesta saamaasi pistemäärään. Vaadittava pistemäärä myös vaihtelee vuosittain kokeen haastavuuden ja arvostelun tiukkuuden mukaan.
3. Avoimen yliopiston väylän kautta hakeminen
Mikäli päähaku ei tuota tulosta, välivuotensa voi viettää opiskelemalla oikeustieteen kursseja avoimen yliopiston kautta. Avoimen yliopiston opinnot ovat erittäin hyvä vaihtoehto, koska niiden avulla voit saada hyvän käsityksen oikeustieteen opinnoista ja mahdollisesti hyväksilukea opinnot osaksi tutkintoa.
Avoimessa yliopistossa oikeustieteen opintoja suorittamalla voi myös ansaita opiskelupaikan oikeustieteellisessä. Avoimen yliopiston opinnot eivät ole kuitenkaan samalla tavalla yhtenäiset eri yliopistojen välillä kuin yhteisvalinta on.
Jokaisella yliopistolla on hieman omanlaisensa avoimen yliopiston opinnot. Tämä tarkoittaa, että eri avoimien yliopistojen opintoja ei voi yhdistää. Avoimen väylän vaatimuksetkin vaihtelevat yliopistokohtaisesti.
Jos pääset avoimen väylän tai yhteisvalinnan kautta opiskelemaan oikeustiedettä, voit sisällyttää saman yliopiston avoimen opinnot suoraan tutkintoon. Myös toisen yliopiston avoimen opintojen hyväksilukeminen on usein mahdollista.
Avoimen väylän kautta on jaossa paikkoja hyvin rajoitetusti. Kilpailu näistä paikoista on kovaa, joten opintoja avoimessa yliopistossa pitää pystyä suorittamaan erittäin hyvällä keskiarvolla. Tenttejä on hyvä varautua uusimaan useasti. Pitkäjänteisellä työskentelyllä opiskelupaikan voi kuitenkin ansaita myös avoimen väylän kautta.
4. Siirtohaku
Opinnot voi aloittaa myös oikeusnotaaritutkintoa vastaavissa opinnoissa. Tällaisia vastaavia opintoja ovat Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden opinnot ja ulkomaalaisten yliopistojen alemmat oikeustieteelliset tutkinnot. Tällaiset vastaavat opinnot voivat mahdollistaa haun oikeustieteen maisterin tutkintoon suomalaisessa yliopistossa.
Nämä vaihtoehtoiset reitit ovat hyvin hakijoiden tiedossa, joten kilpailu näistä vähäisistä paikoista on verrattain kovaa. Vuosien kova työnteko voidaan kuitenkin palkita opiskelupaikkana suomalaisessa oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
2. Miten haet oikeustieteelliseen?
Oikeustieteelliseen on haettava korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa, joka alkaa 13.3.2024 kello 8.00. Hakuaika päättyy 27.3.2024 kello 15.00.
Hakulomakkeen voi täyttää Opintopolussa. Tehtyihin valintoihin voi tehdä muutoksia hakuajan loppuun asti, jonka takia hakulomake kannattaa täyttää mahdollisimman pian yhteishaun alkamisen jälkeen.
Päähaku vai erillishaku?
Valtaosa hakijoista hakee päähaun kautta. Erillishaku on tarkoitettu niille, joilla on suoritettu riittävä määrä avoimen yliopiston opintoja tai jotka ovat voittaneet opiskelupaikan Oikeusguru-kilpailussa. Jos olet suorittanut vaadittavan määrän avoimen yliopiston opintoja, voit hakea sekä avoimen väylän että päähaun kautta samana vuonna.
Päähaussa sinun ei tarvitse erikseen ilmoittaa sitä, haetko todistusvalinnan vai valintakokeen kautta. Sinut huomioidaan automaattisesti todistusvalinnassa, mikäli olet ensikertalainen ja täytät todistusvalinnan vaatimukset.
Todistusvalinnan tulokset on luvattu virallisesta vasta valintakokeen jälkeen, mutta käytännössä todistusvalinnan tulokset tulevat ennen valintakoetta. Mikäli tulet valituksi todistuksen perusteella, sinun ei tarvitse osallistua valintakokeeseen. Todistusvalinnan tulokset tulevat yleensä joitakin päiviä ennen valintakoetta, joten yleensä on järkevää valmistautua valintakokeeseen siihen saakka kunnes tulokset tulevat.
Opintojen kieli
Oikeustieteen maisterin tutkintoon johtavia opintoja järjestetään suomeksi ja ruotsiksi. Samana vuonna on teoriassa mahdollista hakea sekä ruotsin- että suomenkielisiin koulutusohjelmiin, mutta käytännössä kumpaankin on erillinen valintakoe samaan aikaan. Lisäksi valintakoekirjat ovat erilaiset.
Päätös koulutusohjelman kielestä kannattaa tehdä jo hakulomakkeessa. Suomenkieliset koulutusohjelmat voivat myös sisältää jonkin verran ruotsinkielistä opetusta. Erityisesti Vaasassa opetus on usein kaksikielistä. Helsingissä puolestaan on mahdollista valita vapaaehtoisesti kaksikielinen TVEX-tutkinto.
Mikäli ruotsi on ruosteessa, Vaasa voi olla hyvä kielikylpy. Tenttivastaukset ja kirjoitelmat on mahdollista tehdä joko suomeksi tai ruotsiksi.
Oikeustieteen opinnoissa ruotsi on melko hyvin vältettävissä. Opintoihin kuuluu pakollinen ns. virkamiesruotsi, joka on viiden opintopisteen laajuinen kielikurssi. Tyydyttävälläkin ruotsinkielellä kurssin läpäisy on helppoa. Mikäli ruotsin osaaminen on olematon, kannattaa valita heti opintojen alkuun tukikursseja.
Yliopistojen opintotarjontaan kuuluu yhä enemmän englanninkielisiä kursseja. Erityisesti maisterivaiheessa on mahdollista suorittaa opintoja englanniksi.
Notaarivaiheen opinnot ovat pitkälti eri oikeudenalojen perusteita, joten niissä kotimaiset kielet ovat luonteva valinta. Kansainvälisen oikeuden opetus järjestetään kuitenkin usein englanniksi myös notaarivaiheessa.
Maisterin tutkielma (gradu) on mahdollista myös kirjoittaa halutessaan englanniksi.
Kielitaidon osoittaminen
Hakijalla on oltava riittävä kielitaito tutkinnon suorittamiseen. Käytännössä suomenkieliseen koulutusohjelmiin edellytetään suomen kielen taitoa. Suomen kielen taito on riittävä, kun hakija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomeksi.
Valtaosa hakijoista ei tarvitse toimittaa erillisiä liitteitä kielitaidon osoittamiseksi, koska tieto muun muassa hyväksytyksi suoritetusta ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeesta suomeksi välittyy automaattisesti ylioppilastutkintolautakunnalta.
Koepaikkakunta
Hakulomakkeessa sinun täytyy valita sitovalla tavalla koepaikkakunta, jossa haluat suorittaa kokeen. Voit valita koepaikkakunnan vapaasti riippumatta siitä, mihin hakukohteisiin olet hakemassa.
- Helsinki – Kokeen järjestämisestä vastaa Helsingin yliopisto.
- Joensuu – Kokeen järjestämisestä vastaa Itä-Suomen yliopisto.
- Kuopio – Kokeen järjestämisestä vastaa Itä-Suomen yliopisto.
- Oulu – Kokeen järjestämisestä vastaa Lapin yliopisto.
- Rovaniemi – Kokeen järjestämisestä vastaa Lapin yliopisto.
- Turku – Kokeen järjestämisestä vastaa Turun yliopisto.
- Vaasa – Kokeen järjestämisestä vastaa Helsingin yliopisto.
Mikäli haet yksilöllisiä järjestelyjä (erityisjärjestelyjä) sinun on osoitettava hakemus sille yliopistolle, joka vastaa kokeen järjestämisestä.
Hakukohteet päähaussa (suomenkieliset)
Hakulomakkeessa on laitettava hakukohteet mieluisuusjärjestykseen. Ylimpänä lomakkeella on ensimmäinen hakutoiveesi. Voit tulla valituksi vain ylimpään hakukohteeseen, mihin pisteesi riittävät.
Hakujärjestys on puhtaasti mieluisuusjärjestys. Hakutoiveista ei saa pisteitä tai muuta etua.
Erillisiä hakukohteita on yhteensä viisi. Mikäli oikeasti haluat oikeustieteelliseen, kannattaa valita nämä kaikki viisi hakukohdetta.
Mikäli tulet valituksi, saat suoritusoikeuden sekä oikeusnotaarin koulutusohjelmaan. Maisterin tutkinto on optio, joka edellyttää alle ensin oikeusnotaarin tutkintoa.
- Helsingin yliopisto (Helsinki): Oikeusnotaarin koulutusohjelma (opetus Helsingissä suomeksi), oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)
- Helsingin yliopisto (Vaasa): Oikeusnotaarin koulutusohjelma (opetus Vaasassa suomeksi), oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)
- Itä-Suomen yliopisto (Joensuu): Oikeustiede, Joensuu, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)
- Lapin yliopisto (Rovaniemi): Oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v), Rovaniemi
- Turun yliopisto (Turku): Oikeustiede, oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri (3 v + 2 v)
Hakulomakkeen täyttäminen
Hakuaikana pääset hakulomakkeelle Opintopolun etusivulta tai jokaisesta koulutuksesta klikkaamalla ”Täytä hakulomake” –painiketta. Hakulomakkeelle voit lisätä korkeintaan 6 koulutusta.
Suositeltavaa on lisätä hakemukseen kaikki viisi oikeustieteellistä hakukohdetta, koska samalla valintakokeella voit hakea niihin kaikkiin. Sinun ei ole pakko ottaa paikkaa vastaan, jos hyväksytyksi tulemisen jälkeen saamasi opiskelupaikka ei sinua tyydytä.
Hakulomakkeelle kirjaudutaan vahvan sähköisen tunnistautumisen kautta. Antamasi sähköpostiosoitteen kautta pääset muokkaamaan hakuaikana hakemustasi sekä saat mahdollisesti ohjeita valintakokeeseen osallistumiseen.
Voit tehdä muokkauksia myös kirjautumalla Opintopolkuun hakuajan aikana. Liitteitä voit toimittaa niille varattuna aikana myös hakuajan jälkeen.
Yksilölliset järjestelyt (erityisjärjestelyt)
Yksilöllisiä järjestelyjä on haettava hakemuksella viimeistään 3.4.2024 klo 15:00 mennessä. Tämän jälkeen yksilöllisiä järjestelyjä on mahdollista hakea vain, jos tarpeesi niihin on syntynyt hakuajan päättymisen jälkeen. Hakemus lähetetään siihen yliopistoon, joka vastaa kyseisen paikkakunnan kokeen järjestämisestä.
Yksilöllisiä järjestelyitä myönnetään yleensä terveydellisistä syistä. Lukivaikeus (lukihäiriö) on yksi yleisempiä perusteita.
Yksilöllisiä järjestelyjä ei tarvitse hakea tyypillisten lääkkeiden tai diabeteksen hoitovälineiden takia. Esimerkiksi verensokerimittarin tai insuliinipumpun saa ottaa kokeeseen ilman erillistä ilmoitusta. Jos diabeteksen hoitoon tarkoitettu laite toimii älylaitteella, sinun täytyy hakea yksilöllisiä järjestelyitä voidaksesi käyttää sitä valintakokeessa.
Ohjeiden mukaan lääkkeet on poistettava alkuperäisistä pakkauksista, pl. painopakkaukset. Mikäli lääkkeitä on säilytettävä tietyllä tavalla kokeen aikana, sinun on otettava yhteys hakijapalveluihin tiedustellaksesi yksilöllisten järjestelyiden tarvetta.
Yksilölliset järjestelyt
- Lisäaika
- Esteetön tila
- Henkilökohtainen avustaja
- Opaskoira
Yksilöllisiä järjestelyitä hakiessa kannattaa huomata, että saatat tarvita asiantuntija lausunnon. Ylioppilastutkintolautakunnan päätös lukivaikeuteen liittyen voidaan hyväksyä sellaisenaan ilman lääkärintodistusta tai muuta lausuntoa, jos päätöksestä käy ilmi, että sinulle on myönnetty tukitoimia ylioppilaskokeen suorittamiseen.
3. Miten onnistut valintakokeessa?
Oikeustieteellisen valintakoe on tunnetusti haastava läpäistä. Valintakokeessa onnistuminen vaatii oikeanlaista ja riittävää valmistautumista.
Erilaisia vinkkejä ja ohjeita valintakokeeseen antavat monet tahot, mutta aivan kaikkea ei kannata uskoa.
Tunnetuimpia urbaaneja legendoja on, että valintakoekirjat pitäisi osata ulkoa kokonaan sanasta sanaan, nauhoitteiden kuuntelu olisi lukemista tehokkaampaa ja valmistautumiseen olisi käytettävä kaikki mahdollinen aika aikaisesta aamusta ilta myöhään.
Pahimpia strategisia virheitä valintakokeeseen valmistautumisessa on painottaa lukemisen määrää lukemisen laadun sijaan.
Yksi tyypillisimmistä hakijoiden ongelmista on, että valintakoekirjojen omaksumisessa jumiudutaan hahmottamisvaiheeseen. Monet hakijat pyrkivät hahmottamaan sisältöä ikuisuuksiin asti ilman, että he todella sisäistävät lukemaansa siten, että he pystyisivät antamaan täsmällisiä vastauksia.
Valintakokeessa pisteitä saa kuitenkin täsmällisistä vastauksista. Pintapuoleinen osaaminen valintakokeessa ei riitä.
Monet hakijat lisäävät myös kuormitusta päiviinsä valitsemalla luentokurssin sen sijaan, että hyödyntäisivät konstruktivistista valmennusta.
Koulumainen oppimistapa ei ole paras tapa oppia valintakoekirjallisuutta. Moni hakija on kuitenkin tapojensa orja, joten monet päätyvät opiskelemaan varsin tehottomasti.
Tehottomat opiskelutavat tarkoittavat yleensä myös pidempiä lukupäiviä, jotka ovat omiaan syömään mehut ja viemään innostuksen lukemisesta.
Valintakokeessa onnistumisen mahdollisuuksia tukee se, että pystyy muuttamaan omaa ajattelutapaansa. Lukemisen määrän sijaan on painotettava lukemisen laatua. Tekstin parissa on työskenneltävä valtaosa ajasta tavalla tai toisella.
Kerro hakuoppaasta muille:
Niko Puranen
Juristi (OTM), valmentaja
Valmennan oikeustieteellisen hakijoita oikeustieteellisen pääsykokeeseen.